torstai 26. kesäkuuta 2014

In Memorian! Briskness Cicciolina "Kira"



                         Briskness Cicciolina "Kira" 8.4.2001 - 25.6.2014

                                                           Syttyi taivaalle uusi tähti,
                                                     koiraenkelinä tästä maailmasta lähti.
                                                           Nyt saat juosta lailla tuulen
                                                        vihreillä niityillä ajattomuuden. ...
                                                           Tuskaa, kipua, surua ole ei,
                                                   uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei.
                                                     Hyvää matkaa Rakas Kira pikkuinen,
                                                                täällä sinua ajattelen.





Kiran aika tuli nopeammin kuin ikinä osasin odottaa. Puolen tunnin aamulenkki meni lähes loppuun asti ihan hyvin. N. 150 metriä ennen kotia, Kira alkoi hoippumaan ja näytti siltä että takapää pettää kokonaan. No hetken päästä se sitten pettikin ja minun piti kantaa Kira sisälle. Hieman levättyään Kira tuli syömään aamuruokansa. Vaihtoi muutaman kerran paikkaa enkä huomannut mitään poikkeavaa. Mutta sitten erään kerran kun oli taas lähdössä toiseen paikkaan, jalat eivät enää kantaneetkaan.  Päätös oli helppo tehdä ja onnekseni pääsin puoli tuntia klinikalle soitosta sinne.
Kannoin Kiran autoon ja autosta klinikalle. Nyt Kiran on hyvä olla siellä Sateenkaarisillalla Alman ja Tara-äidin seurassa. 

2 kommenttia:

_ kirjoitti...

Kira ei onneksi joutunut kauaa kärsimään ja pilke silmäkulmassa sillä säilyi loppuun asti. Muistan kun pari viikkoa sitten leikittiin takapihalla ja leikin päälle otettiin rapsuttelusessio varjossa nurmikolla - silloin oli helle. Taisi olla samalla viikolla kun se omatoimisesti avasi meidän koiranruokalaatikon ja veti kitusiinsa puolikiloa natural menuta ja muutaman kevytluun. Vanhalle ei raaskinut edes olla vihainen. eKira oli ihana koira!

Anonyymi kirjoitti...

Osanotot meiltä myös. Nelsonin sisko sai elää niin pitkän elämän.
Heidi- edelleenkin Nepeä kaivaten. Nepe oli elämäni koira, Kiran sisko.